Tällä hetkellä kysymys on kiistanalainenmiten kiinteistöveroa lasketaan. Kiinteistöveron maksamismääräyksellä on erottuva piirre, jonka ansiosta se voi erota muista talousarvion maksuista. Tämä ero ilmenee verotuksen kohteen ja maksun lähteen välisessä erossa.

Joten nykyisen lainsäädännön mukaanverotuksen kohde on yrityksen rakennusten ja tilojen jäännösarvo, mutta itse omaisuusvero on maksettu organisaation ansaitsemasta voitosta raportointikaudella. Tämä johtaa tosiasiassa siihen, että joillekin yrityksille, joilla on suuri voitto, kiinteistöveron maksaminen ei aiheuta uhkaa tulla (kannattavaksi). Kun sinulla on jopa paljon kalliita rakennuksia ja tiloja yhdelle liiketoimintayksikölle, riittää ansaitsemaan tarpeeksi rahaa maksamaan määrätyn maksun, kun taas toinen laskee ja maksaa kiinteistöveron keinoista tulla (kannattamattomaksi) kannattamattomaksi. Tämä on kiinteistöveron negatiivinen vaikutus voiton määrään, joka jää liiketoimintayksikön maksamisen jälkeen. Joskus tämä on yksi kannattamattomien yritysten tekijöistä.

Tilikauden jatkuvalla kannattavuudellasuuremman vaikutuksen tulosparametreihin, mikä edelleen on, muuttuu kiinteistöveron arvoa kuin voitto-veroa. Tuloveron määrä riippuu raportointikauden voiton määrästä. Koska se on vakio tässä tapauksessa, tämän veron määrä ei muutu, ja siksi vaikuttaa käytettävissä olevaan voittoon. Tässä tapauksessa on suositeltavaa soveltaa yhtä kiinteistöveroa. Jos esineiden jäännösarvo kasvaa, kiinteistöveron arvo nousee, eli syntyy uusi kiinteistövero, mikä vähentää jäljellä olevan voiton määrää. Edellä esitetyn perusteella kiinteistöjen verotuksen parantaminen nykyisen kiinteistöveron laskemisessa käytettävän, perusteellisesti uudenlaisen menetelmän sijasta edellyttää joustavan verokannan käyttöä. Se perustuu kannattavuuden periaatteeseen ja raportointijaksoon.

Käytännössä veron alentaminen on suositeltavaakiinteistöt ja sen korko, jolloin jäännösarvo kasvoi useita kertoja suhteessa raportointikauden voittoon. Tämä tekijä vaikuttaa myös kiinteistöjen poistoihin. Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että nopeutetun poiston menetelmä ensimmäisten vuosien aikana lisää poistoja ja siten kustannushintaa. Tappio-organisaatiolla ei ole varaa tähän. Tällaisille järjestöille on parempi käyttää tuottavaa menetelmää. Näin ne voivat säätää kustannuksiaan erityisesti tuotantokapasiteetin vakaata käyttöä varten. Epälineaarinen menetelmä soveltuu paremmin kannattaville yrityksille, joilla ei kuitenkaan ole resursseja kiinteän omaisuuden laajentamiseen.

Uusi menetelmä mahdollistaavain kiinteistöveron verotuksellinen tehtävä, mutta myös kannustava, mikä on erityisen tärkeää kestävän kehityksen strategian toteuttamisessa ja nykyisen taloudellisen rakenteen parantamisessa.

Liiketoimintayksikön strategian tulisi ollapyritään maksimoimaan kiinteistön arvo. Kehittyvien maailmantalouden kehityssuuntausten yhteydessä organisaatioiden on tarkistettava poisto- politiikan sisältöä, jossa tällä hetkellä suosituin on lineaarinen menetelmä. Poisto- politiikan olisi perustuttava organisaation tavoit- teisiin jonkin taloudellisen toiminnan jaksolla.

</ p>